4. KOKEILUT

1.  Ensimmäinen 1:12 huonekalukokeilu

 
Halusin aloittaa projektini itsesuunnittelemani tuolin pienoismallilla.
Normaalikokoinen tuoli odottaa vielä tekijäänsä, mutta piirustuksien ja suunnistelmien perusteella sain tuolin  "kutistettua".
Mielenkiintoista, haastavaa ja aikaa vievää oli, mutta sen arvoista.
Opin paljon eri työvaiheista paljolti yrityksen ja erehdyksen kautta.  Opin myös, että
kiirehtiminen vie helposti tupla-ajan, joten varsinaisessa projektissani teen maltilla ja harkiten kaiken...millin virhe tarkoittaisi normaalikokoisessa 1,2cm:n virhettä, joka huonekaluissa on todella iso.

Aluksi hirvitti, kun pieniä puunpalasia katselin, että mihinkä hullutukseen sitä taas tuli
lupauduttua. Olen kuitenkin koko ikäni pieniä ja vähän isompia näpertelyjä harrastanut, joten heti kun työhön tartuin, arkuus katosi ja tilalle tuli suurin innostus, jota vähään aikaan olen  kokenut. Työssä humpsahtikin yhtäjaksoisesti yli 5 tuntia, eikä työtä olisi mattanut millään lopettaa.

Istuinosa

Virheiltä ei voinut välttyä, ja veistinkin puukolla turhan rivakasti,
joten eipä auttanut kuin liimata ja toivoa parasta!

Etusarja liimauksessa. Teki mieli kokeilla liitosten tekemistä, mutta sen jätin
toiseen kertaan, koska tämän kokeilun tarkoitus
oli vain todeta puun käsiteltävyys minikoon huonekaluissa.

1:1 kokoisessa tuolissa rimat tulevat olemaan tukipuiden välissä ja samalla tasolla
istumamukavuuden ja estetiikankin vuoksi.

Tässä valmis tuoli. Pintakäsittelynä kiinanpuuöljy, joka on kestävä,
 nopeasti kuivuva ja melkein hajuton puuöljy.

 2. Kokeilu, puolipyöreä pöytä

Piti kokeilla "sorvaamista", koska 1700-luvun huonekaluissa sitäkin esiintyy.

Kyllähän siinä omat hankaluutensa tulee olemaan, että saa esimerkiksi kaikista tuolinjaloista suht identtiset, kun työvälineinä on puukko, askarteluveitsi ja hiomapaperi. Mutta eiköhän se onnistu kun huolelliseeti tekee. Tässäpä kuvia kokeilusta:

En käsitellyt pintaa, sillä tämä on niin kömpelö, ettei tällä ole vastaisuudessa käyttöä,
mutta opin monia asioita tehdessä ja sehän on nyt pääasia. 

3. Kokeilu, divaani

Hieman haastavampi kokeilu oli kankaalla päällystetty divaani. Innostukseni nukkekotiin vuosia sitten lähti jonkun bloginpitäjän divaanisohvasta. Se oli niin upean aidon näköinen ja tyylikäs, että ajattelin joskus itsekin kokeilla. Joten projektini tietysti sisältää divaanin. 

Tässä kuvia työn etenemisestä:

Pieni vannesaha on näihin töihin juuri sopiva.

Ensin keitin hetken joten sain vanerista taipuisan.
 Kuivuessaan muoto jää.

Vielä on paljon työtä jäljellä, mutta alkaa jo näyttää divaanilta.

Ja tässä valmis divaani-sohva. Vasinainen projektiin tuleva on enemmän divaani, sillä toinen pääty jää pois. Paljon opin esim. kankaan valinnasta, joten koeilu osoittautui erittäin hyödylliseksi.

4. kokeilu, pöytä

Halusin testata veistettyjä jalkoja ja verestää marmoroinnin taitoja. Tässä kuvia prosessista:

Ensin piirsin puupalaan profiilin, sitten leikkasin vannesahalla ja
viimeistelin veistämällä ja hiomalla. Tässä maalattuja jalkoja kuivumassa

Pieneenkin huonekaluun on hyvä tehdä liitoksia, edes pieniä

Takajalle liitoksen "porailua"

Kansilevy paikallaan marmorointia vailla

Etusarjan koristelevy liimauksessa

Marmoroitu pöytälevy

Etusarjaan vielä koristusta ja pöydän lakkaus ja valmista tuli

Tein kukka-asetelman kirppikseltä löytämistäni manseteista

3. NUKKEKODIN HISTORIAA

Muinaishistoria

Jo muinaisessa Egyptissä n.2000eaa  hautoihin laitettiin pieniä esineitä ja tilannekuvauksia ihmisfiguureineen lähinnä uskonnollisia tarkoituksia varten. Esimerkiksi rahainvartija Meketren haudasta löytyneet pienoismallit muistuttavat nykyisiä nukkekoteja etäisesti.

Kuva Wikipedia

1500-1700-luku

Varsinaisen nukkekodin historia alkaa 1500-luvulta, jolloin esimerkiksi Baijerin ruhtinas Albrecht V rakennutti nukkekodin lahjaksi tyttärelleen. Talo ei kuitenkaan päätynyt leluksi, vaan ruhtinas otti sen taidekokoelmiinsa. Talo oli nelikerroksinen  ja siihen sisältyi mm. puutarha suihkulähteineen, viinikellari, navetta, kappeli, keittiö ja lukuisia muita huoneita sekä kalustus. Tuohon aikaan talot olivat lähinnä pienoismalleja omasta talosta, Ruhtinaan rakennuttama talo oli kopio saksalaisen prinssin omistamasta palatsista. Valitettavasti pienoismalli tuhoutui tulipalossa v.1674.

Vanhin säilynyt nukketalo on näytillä Saksan Kansallismuseossa Nurnbergissä. Talo on 217cm korkea ja siinä on kolme kerrosta kalusteineen. 

Kuva Wikipedia

Toinen 1600-luvun talo on Stromerin talo, joka on myös esillä Saksan Kansallismuseossa Nurnbergissä. Sen valmistusvuosi on 1639 ja siinä on 15 huonetta. Talosta löytyy yleellisiä huoneita yläkerroksista ja vaatimattomampia palvelijoiden huoneita alakerroksista. Talossa on jopa talli eläimineen.

Kuva Pinerest

Saksasta nukkekotien suosio levisi Hollantiin ja Englantiin. Hollannissa nukkekodit rakennettiin usein esimerkiksi liinavaatekaappiin ja olivat lähinnä keräilykohteita. Kuuluisimpia nukkekoteja Hollannissa on silkkikauppiaan vaimon, Petronella Oortmanin nukkekaappi. Petonella käytti nukkekaapin keräilyyn 4 vuotta ja käytti rahaa yhtä paljon kuin oikeaan taloonkin olisi mennyt, sillä hän tilasi koristeita oman aikansa kuuluisimmilta taiteilijoilta ja pestasi käsityöläisiä tekemään huonekalut. Materiaalit ovat aitoja (esim. kilpikonnanluu) ja mittasuhteet ovat täydelliset.Nukkekaappi kuvastaa hyvin oman aikansa, 1600-luvun lopun rikkaiden elämää, sillä kokonaisuudesta löytyy mm. salonki, lastenhuone ja kirjasto. Pertonellan nukkekaappi on näytillä Rijksmuseossa Amsterdamissa.

Kuva Rijksmuseo

Englannissa nukkekoteja kutsuttiin aluksi nimellä baby house. Ensimmäinen englantilainen nukkekoti lienee kuningatar Annan kummitytölleen tilaama nukkekoti v. 1690. Käytettäväksi tarkoitettuna siihen ostettiin halpoja, valmiita kalusteita lelukaupoista.
Yksi säilyneistä nukkekodeista on v.1760 valmistunut Tate baby house, joka pysyi samassa suvussa 170 vuotta ennen kuin myytiin museolle.  Talon esikuvana on käytetty 1700-luvun kaupunkiasuntoa Dorsetissa. Talossa on kaksi makuuhuonetta, keittiö, olohuone, ruokailuhuone ja palvelusväen tiloja. Taloa on myös kalustettu runsaasti, sieltä löytyy noin 200 esinettä. Talon omistaa nykyään Lontoon Victoria & Albert Museum of Childhood. Talo on nähtävissä parhaillaan Turussa Aboa Vetus & Ars Nova-museossa nukkekotinäyttelyn osana huhtikuun 10. päivään saakka.
Esittelyvideo löytyy täältä:

https://youtu.be/ZrFy4P_1uLM


1800-luku

1800-luvulla nukkekodit yleistyivät ja esineitä alettiin valmistaa teollisesti, joten porvarisperheille tuli mahdollisuus harrastaa nukkekoteja. Nukkekotien käyttö leluina myös yleistyi ylellisyyden vähetessä. nukkekoteja valmistavia tehtaita oli runsaasti ja arvostetuimmat tehtaat olivat saksalaisia aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Monissa muissa maissa, esim Japanissa valmistettiinkin kopioita saksalaisten tuotannosta.
Myös pohjoismaissa nukkekodit yleistyivät 1800-luvulla.

1900-luku

Toisen maailmansodan jälkeen massatuotanto alkoi ja edullisten hintojen takia yhä useammalla oli mahdollisuus hankkia nukkekoti kalusteineen. Yksi tunnetuimmista nukkekotivalmistajista pohjoismaissa on Lundby, jonka ensimmäinen talo valmistettiin 1947. Lundbyn mittasuhde on 1:18, joka on pienempi kuin aikuisten harrastajien suosima 1:12. Jo 50-luvulla Lundbyn taloihin sai sähköt, sillä ideana oli  olla "ajan hermolla" ja linja on säilynyt tähän päivään asti. Lundbyn varhainen tuotanto on nykyään keräilykohteina kysyttyä.

2000-luku

Nykyään alan harrastajia on laidasta laitaan. Osa haluaa tehdä kaiken itse, osa ostaa valmiita kalusteita. Käsityönä tehdyistä esineistä voi joutua maksamaan suuriakin summia, jos kokonaisuus toimii täydellisesti, etenkin jos tuote on uniikki. Nykyään alan harrastajille järjesteään kursseja ja messuja, joten mahdollisuuksia on rajattomasti. Myös kulutusyhteiskuntamme on mahdollistanut sen, että materiaalia voi löytää ihan mistä vaan, esim. vanhoista korunosista voi valmistaa kynttelikköjä.
Blogien pitäjät ovat kekseliäitä harrastajia ja heiltä saakin paljon vinkkejä toimiviin ratkaisuihin.

Suomi

Suomessa aluksi suosittiin kaappiin tehtyjä nukkekoteja, eurooppalaisiin palatsien kopioihin verrattuna vaatimattomia.  1888-1897 Lelutehdas Suomi valmisti saksalaisten tehtaiden kopioita.
Nimekkäimpiä pienoismallin tekijöitä oli Magnus von Wright. Hän opiskeli myös puunveistoa ja valmisti pienoishuvilan sisustuksineen täydellisessä mittakaavassa. Talo ei ollut avattava, joten vain ikkunoista pääsi katselemaan kokonaisuutta.
Lundbyn nukkekodit ovat olleet suomalaisten suosiossa niitten alkutuotannosta lähtien.
Suomessa nukkekoteja on esillä mm. Kansallismuseossa, josta onkin kuvia blogini ensimmäisessä osiossa. Myös Porvoon nukke- ja lelumuseosta löytyy nukkekoteja.

Ei pelkästään hupia

1700-1900-luvut olivat nukkekotien kulta-aikaa ja niihin käytettiin paljon aikaa ja rahaa ja ammattitaitoa. Monesti talot toimivat myös opetusvälineinä, kun tytöille opetettiin taloudenhoitoa.
Miniatyyrejä käytettiin yleisesti myös mallikaappaleina joita esim. huonekalujen valmistajat lähettivät asiakkailleen. Puusepät valmistivat miniatyyrihuonekaluja kisällinäytteinä.
Niin kutsuttuja Kunstschrankeja valmisti saksalainen kauppias Philipp Hainhofer lahjatavaroiksi esim. hallitsijoille.

Queen Mary´s Dolls´ House

Tämä upea kokonaisuus ansaitsee oman lukunsa!
Vuonna 1924 valmistunut 1:12 talo on täydellinen kokonaisuus jonka kuningatar Mary sai kansalaislahjana. Talo kuvastaa 1900-luvun modernia asuntoa varustustaan myöten. Talossa on 40 huonetta, toimivat hissit, sähköllä toimivat imuri ja silistysrauta, juokseva kylmä ja lämmin vesi. Myös WC-pöntöt ovat toimivat. Autotallista löytyy auto sekä muitakin kulkuvälineitä.
Talon valmistamiseen osallistuivat oman aikansa kuuluisimmat taiteilijat, suunnittelijat ja käsityöläiset. Esim. talon kirjastossa on 170 aitoa tunnetun kirjailijan taloa varten kirjoittamaa kirjaa, mm. Sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes-tarina. ( voit lukea tarinan täältä: http://www.sherlockian.net/acd/thetrick ). Myös taulut ovat taiteilijoiden maalaamia pieniä mestariteoksia. Kellarissa on oikeita vuosikertaviinejä ja muita alkoholijuomia. Astiat ovat kullatuja ja hopeoituja ym. Kaikessa on pyritty aitouteen ja totuudenmukaisuuteen.

Täältä voit katsoa esittelyvideon:

https://www.youtube.com/watch?v=y7YjePpdXVQ

Tässä vielä linkit lyhyeen nukkekotikatsaukseen:

https://youtu.be/y9q1TZa53Ns

https://youtu.be/CVuCkKbECoM

2. SUUNNITTELU

Nukkekoteja on kahdenlaisia, leluja ja miniatyyrejä, jotka ovat lähinnä taidetta. Projektini kuuluu tuohon jälkimmäiseen kategoriaan. 

Tarkoitus on siis rakentaa talo ja sisustaa sitä niin pitkälle kuin annetussa ajassa vain suinkin ehtii. Keskityn yhteen huoneeseen, sillä koko talon valmiiksi saamiseen taitanee mennä vuosia aikaa. Koko talo täytyy kuitenkin ennen kasaamista pintakäsitellä maalauksineen ja tapetoimisineen. Myös mahdollinen sähköistys täytyy tehdä ennen pintakäsisttelyjä koko taloon, joten kiire tulee, sillä aikaa projektin fyysiseen työhön on varattu 6 viikkoa aikaa. Valmistan talolle myös yksinkertaisen jalustan ja hyllykön tarvikekoreja varten. Talon pintakäsittelyn ulkoseinien osalta jätän ajanpuutten vuoksi myöhempään ajankohtaan.

Ihan aluksi pieneksi haasteeksi meinasi muodostua ajankohdan ja tyylin valitseminen. Vaihtoehtojahan on ihan rajattomasti esihistoriasta tulevaisuuteen saakka! Vain oma mielikuvitus on rajana. Vähän pyörittelin mielessäni 50-luvun upeaa miljöötä tyyliin Onnenpäivät, mutta sen päätin toteuttaa yhden huoneen tekniikkalla "sitten joskus". Samaan päädyin 1800-luvun suomalaisen hirsimökin, sekä keski-ajan kanssa. 

kuva www.flickr.com sivustosta

Interiööriksi valitsin Yrjöjen ajan Englannin, eli 1700-luvun puolivälin. Tähän päädyin siksi, että ajan säästämiseksi päätin käyttää aikaisempaa tietämystäni hyväksi. Tuo aikakausihan on ns. Jane Austen-aikakautta ja kaikki elokuvat ja sarjat nähneenä ja muutenkin sen ajan historiaa hieman tutkineena, kaikkea ei tarvitsisi aloittaa nollasta. (Viihdeteollisuus kyllä monesti sijoittaa Austen-filmatisoinnit Empire-kaudelle, mutta totuudenmukaisempi on 1700-luvun puolivälin jälkeinen aika ennen vuosisadan vaihtumista.)

Tämän upean miniatyyrin on valmistanut Narcissa Niblack Thorne, joka eli vuosina 1882-1966. Huone on kopio 1700-luvun ruokailuhuoneesta. Kuva www.flickr.com

Päätin hyödyntää valmiin talopakettini tähän projektiin. Minua oli tuossa talossa häirinnyt hankinnasta asti se, että huoneet olivat aika pienet ja niitä oli vain kolme. Päätin siis laajentaa taloa huomattavasti. Kerrankos sitä unelmaansa alkaa toteuttamaan, niin turhan vaatimattomuuden voi heti unohtaa, joten hieman suuruudenhulluna huonemääräksi tuleekin 8 tai 9 ja talolle leveyttä n. 140cm. Minua on myös monissa nukkekodeissa häirinnyt epäloogiset portaikot ja tulisijat hormistoon nähden. Itse päätin toteuttaa kaiken mahdollisimman totuudenmukaisesti.

Ensimmäinen piirokseni tulevasta talosta. Projektissani keskityn keskellä toisessa kerroksessa olevaan juhlahuoneeseen.

Alkuperäinen talo on tuo piirustuksessa vasemmalla oleva kolmikerroksinen harjakatto, siitä teen mukaelman talon toiseen laitaan ja keskelle kahdessa kerroksessa kaksi tai kolme huonetta. Kaksi, jos koko keskikohdan alakerta koostuu sisääntuloaulasta, kolme, jos päätän jakaa sen väliseinällä kahdeksi erilliseksi huoneeksi.

Projektini pääkohde sisustamisessa tulee olemaan toisen kerroksen suurin huone, juhlahuone. Sinne tulee kaksi takkaa, kattofresko, puolipyöreitä pöytiä, cembalo, divaani... tarkemman luettelon muista kalusteista annan kokeilujen jälkeen. Ja koska puualan artesaanista on kyse, teen puusta suurimman osan kalusteista ja lattioista. Koriste-esineet ja taideteokset valmistan kierrätysmateriaaleista ja eri massoista. Öljyvärimaalausharrastustani ja kuvanveiston aikaisempaa pienimuotoista opiskeluani voin hyödyntää myös tässä projektissani. Onneksi omistan hyvän suurennuslasilampun, sille onkin kovasti käyttöä tulevina viikkoina, sillä pienessä mittasuhteessa millikin on suurta, jos virheistä puhutaan.

Asukkeja en taloon vielä tee, sillä nukenvalmistus olisikin ihan oma projektinsa ja vaatisi paljon paljon aikaa. Sekin on "sitten joskus" ajankohtaista.